RUOSKAN VALMENNUKSEN LINJAUS

 

Juniorivalmennuksen päätavoitteena on perustaitojen opettaminen. Tämä on monivuotinen tapahtuma, jossa on suuria yksilöllisiä eroja miten lapsi oppii uusia asioita. Hyvin luistelevat, syöttelevät, laukaisevat ja taklaavat yksilöt ovat perustana hyvälle joukkueelle. Jokaisella lapsella on omat herkkyyskautensa, mutta karkeasti sanottuna nämä jaksot sijoittuvat 9-12 ikävuoden välille. Olisi tyhmää olla käyttämättä tätä hyväksi, jolloin opettaminen on helpointa. Perustaitojen omaksuminen on tällöin erityisen tärkeää. On otettava huomioon myös lasten biologinen ikä. Vaikka he olisivat saman ikäisiä, he eivät välttämättä ole kehityksessään samassa vaiheessa.

 

Itse pidän erityisen tärkeänä hyvän luistelutaidon oppimista, sillä kun sen osaa kaikki muu on helpompaa. Lisäksi luistelun oppimiseen ei tarvitsisi uhrata aikaa enää vanhemmalla iällä. Tämä tulisi ottaa kaikista nuorimpien pelaajien ohjauksessa huomioon ja pitää sitä yhtenä vahvana painopistealueena.

 

Tavoitteena voisi olla, että tulevaisuudessa kaikki RuoSkA:n juniorijoukkueet tunnetaan hyvin luistelevina ja monipuolisesti lahjakkaina joukkueina.

 

Seuraavassa olen karkeasti jakanut jääkiekkoon liittyvien eri ikäluokkien painopiste alueet. Eli mitä juniorijoukkueissa tulisi harjoitella ja millä painotuksella.

 

 

PERUSTAITOJEN HARJOITTELU

JOUKKUEITTAIN PAINOTETTAVAT ASIAT

 

Merkit:           A=Alustava

                     P=Painopiste

                     X=Kertausta, vaikeuttamista

 

LUISTELU	Luisteluk.	Leijonaliiga	E-jun	D-jun.	C-jun.	B-jun.
1. Eteenpäin luistelu	A	P	P	X	X	X
2. Taaksepäin luistelu	A	P	P	X	X	X
3. Kaarreluistelu	A	P	P	P	X	X
4. Pysähtyminen	A	P	P	X	X	X
5. Vauhtikäännös			A	P	X	X
6. Käännökset( et.– ta.)			A	P	P	X
7. Teränkäyttö			A	P	P	X

 

 

SYÖTTÄMINEN	Luisteluk.	Leijonaliiga	E-jun	D-jun.	C-jun.	B-jun.
1. Vetosyöttö	A	P	P	X	X	X
2. Rannesyöttö			A	P	P	X
3. Rystysyöttö	A	P	P	X	X	X
4. Nostosyöttö			A	P	P	X
5. Jättä- ja laitasyöttö				A+P	P	X
6.
7.

 

 

LAUKAUS	Luisteluk.	Leijonaliiga	E-jun	D-jun.	C-jun.	B-jun.
1. Vetolaukaus		P	P	X	X	X
2. Rannelaukaus			A	P	P	X
3. Rystylaukaus		P	P	X	X	X
4. Lyöntilaukaus			A	P	P	X
5. Laukaus syötöstä				A	P	P
6.
7.

 

MAILATEKNIIKKA	Luisteluk.	Leijonaliiga	E-jun	D-jun.	C-jun.	B-jun.
1. Kiekonkäsittely		P	P	P	X	X
2. Kuljetus		P	P	P	X	X
3. Syöttäminen		P	P	P	X	X
4. Vastaanottaminen		P	P	P	X	X
5. Harhautukset			A	P	P	X
6.
7.

 

KONTAKTIT	Luisteluk.	Leijonaliiga	E-jun	D-jun.	C-jun.	B-jun.
1. Laitataklaus				A	P	P
2. Vartalotaklaus				A	P	P
3. Blokki				A	P	P
4. Laitaan vasten painaminen			A	P	P	P
5.
6.
7.

 

 

PERUSTILANTEET	Luisteluk.	Leijonaliiga	E-jun	D-jun.	C-jun.	B-jun.
1. 1-0	P	P	P	X	X	X
2. 1-1		A	P	P	P	X
3. 2-1		A	P	P	P	X
4. 2-2				A	P	P
5. 3-2				A	P	P
6.
7.

 

 

HENK.KOHT.TAKTIIKKA.	Luisteluk.	Leijonaliiga	E-jun	D-jun.	C-jun.	B-jun.
1. Karvaus				A	P	P
2. Laidan pito				A	P	P
3. Avaus				A	P	P
4. sinisen ylitys				A	P	P
5. Puolustus alueen täyttö				A	P	P
6. Ylivoima pelaaminen					A	P
7. Alivoima pelaaminen					A	P

 

 

 

 

JOUKKUETAKTIIKKA	Luisteluk.	Leijonaliiga	E-jun	D-jun.	C-jun.	B-jun.
1. Karvauspeli				A	P	P
2. Puolustusalueen peli				A	P	P
3. Hyökkäyksiin lähdöt				A	P	P
4. KA:n peli				A	P	P
5. Suora hyökkäys				A	P	P
6. Hyökkäysalueen peli				A	P	P
7.

 

 

YLEISKARTOITUS	Luisteluk.	Leijonaliiga	E-jun	D-jun.	C-jun.	B-jun.
1. Luistelu	A	P	P	X	X	X
2. Syöttäminen		P	P	P+X	P+X	X
3. Laukaus		P	P	P+X	P+X	X+P
4. Mailatekniikka		P	P	P	X	X
5. Kontaktit				A	P	P
6. Perustilanteet				A+P	P	X+P
7. Henk.koht. ja joukkue taktiikka				A	A+P	P

 

 

 

HARJOITUKSEN RAKENNE

 

KAIKISTA nuorimpien harjoittelussa tulisi muistaa vahvasti leikinomaisuus. Tällä varmistetaan, että lapsen mielenkiinto ja innostus harjoittelua kohtaan säilyy. On tarjottava myös tarpeeksi haasteita, sillä jos lapsi tuntee harjoittelun liian helpoksi. Hänen mielenkiintonsa lopahtaa. Muista että sinulla on joukkueessasi monentasoisia pelaajia. Joten pyri tarjoamaan, niin paremmille kuin heikommillekin tarpeeksi mielekkäitä haasteita. Harjoituksen rakennetta mietittäessä, olisi hyvä pitää nämä kaksi seikkaa mielessä. Tällöin yhdestä harjoituskerrasta saadaan kaikille lapsille hyvä mieli.

 

Esimerkki harjoituksen rakenteesta:

 

1. Alkuverryttely
2. Opetusosa
3. Virkistysosa
4. Sovellettu opetusosa
5. Peliosuus
6. Loppuverryttely

 

 

Alkuverryttely:

 

Alkuverryttely voi olla mitä tahansa. Leikki, pienpeli, kierto yms. vain mielikuvitus on rajana. Pääasia että lapset hengästyvät ja saavat lämmön päälle. Toinen merkittävä seikka on, että lapset huomaavat harjoituksen selkeästi alkaneen ja ovat valmiita opetusosuuteen. 5-10min riittää.

 

Opetusosa:

 

Valitse joka harjoitukseen vain yksi tai kaksi opeteltavaa. Tällöin niitä ei ole liikaa. Lapsi ehtii omaksua opeteltavan asian ja sinulle jää enemmän aikaa keskittyä opetukseen ja mahdollisien virheiden korjaamiseen. Ja harjoitus ei mene hosumiseksi.

 

Opetustilanteessa pelkät käskyt ja vaatimukset eivät riitä. Kun saat pelaajan ymmärtämään harjoitteen pelin kannalta, on oppiminen helpompaa ja mielenkiintoisempaa lapselle. Kun korjaat mahdollisia virheitä, tee se selkeästi. Kerro lapselle mikä meni väärin ja anna selvä ohje, mitä pelaajan tulisi korjata. Vielä parempi on, jos saat lapsen itse huomaamaan virheensä ja ratkaisemaan sen. Tähän on mahdollista päästä kysymysten avulla. Esim. huomasitko mitä teit…, miten muuten voisit tuon tehdä? Tässä asiassa on muistettava, että lapsilla on erilaisia tapoja oppia uusia asioita. Joillekin suora palautteen antaminen on paras tapa, toiselle oma oivaltaminen. Muista kuitenkin positiivinen palaute ensin, sitten vasta kerrot parannettavat kohdat. Tärkeintä kuitenkin, että jokainen pelaaja saa harjoitteen aikana palautetta ja kannustusta!!!

 

Virkistysosa:

 

Kuten tuli todettua, harjoittelun tulisi olla leikinomaista. Näillä virkistysosilla takaat sen, että lapsien mielenkiinto säilyy koko harjoituksen ajan. Tämä osio voi olla mitä vain. Pelit, leikit, kisat ovat aina lapsien mieleen, myös vanhempien lasten. Kun tuot näitä juttuja harjoitukseen mukaan, luot paremmat edellytykset lapsien oppimiselle.

 

Sovellettu opetusosa:

 

Tämä osuus voi olla jonkin vanhan asian kertaus, pienemmän yksityiskohdan opettaminen tai harjoituksen pääopetuskohteen soveltaminen peliin. Kun saat pelaajan huomaamaan missä opetettua asiaa voi käyttää pelissä, voit sanoa onnistuneesi opetuksessa. Osuuden ei tarvitse olla pitkäkestoinen.

 

Peli:

 

Itse pelihän on jääkiekon suola. Pyri tarjoamaan lapsille mahdollisimman paljon pelejä. Sillä kuitenkin pelissä oppii kaikista parhaiten. Käytä mielikuvitustasi. Peli voi olla mitä tahansa: koko kenttä-, puoli kenttä-, pääty- tai pienaluepeliä, 2-2, 3-3, 4-4 jne. Keksi peliin uusia sovellettuja sääntöjä. Esimerkiksi koko kentän pelissä ei saa syöttää ennen punaviivaaà tarkoituksena, että pelaaja oppii ja ymmärtää luistelun ja kiekon kuljetuksen taidon tärkeyden. Tai hän oivaltaa, että syöttelemällä pääsee hyökkäämään nopeammin.

 

Loppuverryttely:

 

Tämän osuuden voit tehdä joko jäällä tai jään ulkopuolella, jäällä esim. kisa tai loppuluistelu. Ulkopuolella yhdessä suoritettu venyttely.

 

   

 

OHJEITA OPETUSTILANTEESEEN

 

 

Käytännön opetustilanne on haastava valmentajalle, jolta vaaditaan huolellista työtä ja kärsivällisyyttä. Pelkkä harjoituksen läpivieminen ei riitä, vaan jatkuva ”hereillä olo” on tärkeää. Tällöin olet valmis antamaan palautetta, pystyt huomaamaan ja korjaamaan virheitä. Älä kuitenkaan tuhlaa liikaa energiaa itse virheeseen, vaan siihen miten saat sen poistumaan. Onnistuneelle opetustyölle perustana on KANNUSTAMINEN, oikeiden suoritusten opettaminen ja vaatiminen, juuri tässä järjestyksessä.

 

Malli yhden harjoitteen toteutuksesta:

 

1 Harjoitteen selostus ja tärkeimpien kohtien kertominen opetuksen kannalta.

 

2 Mallisuoritus

- Lapsi oppii paljon asioita pelkästään näkemällä.

 

3 Pelaajien jako harjoituspaikoille ja harjoitteen käynnistäminen.

- Seuraa toteutusta

- Korjaa virheitä

- Yksilösuoritusten korjaaminen ja kannustaminen( jokaiselle jotakin)

- Yleisten virheiden korjaaminen kaikille saman aikaisesti.

- Pyri yhteisen palautteen jälkeen jatkamaan harjoitetta, jotta pelaajilla olisi mahdollisuus korjata/kokeilla kerrottuja seikkoja.

 

4 Loppupalaute

- Kertaava

- Positiivinen

 

Terveisin,

 

Valmennuspäällikkö Jani Leinonen