Sisäiset pelisäännöt

SISÄISET PELISÄÄNNÖT

 

1. JOHDANTO

 

Näiden toimintasääntöjen tarkoitus on selkeyttää Ruoveden Seurakunnan Atleetit ry:n joukkueiden toimintaa ja kertoa pelaajille ja vanhemmille niistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti seurassamme toimitaan. Ohjeet noudattavat Nuori-Suomi-ohjelman mukaista kasvatustyötä. Kaiken toiminnan lähtökohtana ja tavoitteena on lastemme kasvun tukeminen. Tämän toiminnan lisäksi pitää seuran mahdollistaa  junioreille myöhemmällä peliurallaan tavoitella korkeampia urheilullisia saavutuksia.

 

RuoSkAn hallitus on hyväksynyt nämä toimintasäännöt. Säännöt eivät välttämättä kata kaikkia niitä asioita, joiden suhteen saattaa tulla kysyttävää, epäselvyyksiä tai ongelmia. Siksi hallitus pidättää oikeuden laatia ja hyväksyä uusia ohjeita tarpeen mukaan.

 

Ruoveden Seurakunnan Atleetit ry (RuoSkA) on jääkiekon erikoisseura, joka on perustettu vuonna 1980. Seuran toiminta-ajatuksena on saada mahdollisimman moni lapsi ja nuori seuran toiminnan piiriin ja kasvattaa heistä henkisesti ja fyysisesti vahvoja kansalaisia. Tavoitteeseen pyritään tarjoamalla kaikille lähiseudun nuorille mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa oman halunsa mukaan.

 

2. SEURAN ORGANISAATIO JA TEHTÄVÄT

 

2.1. Seuran varsinainen kokous ja ylimääräiset kokoukset

 

Seura pitää vuosittain yhden varsinaisen kokouksen eli vuosikokouksen, joka pidetään hallituksen määräämänä päivänä touko-syyskuussa.

 

Vuosikokouksessa käsitellään

1. Kokouksen avaus

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijaa

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Hyväksytään kokouksen esityslista

5. Esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto

6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet

8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet

9. Valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat.

11. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

12. Kokouksen päättäminen

 

Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kymmenesosa seuran äänioikeutetuista jäsenistä on jonkun määrätyn asian takia tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koolle kutsuttu.

 

2.2. Hallitus

 

Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä seuraa edustaa vuosikokouksen valitsema hallitus. Hallitukseen kuuluu yhdeksi toimintakaudeksi valittu puheenjohtaja sekä 6-9 jäsentä.

 

Hallitus valitsee täysi-ikäisten jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan, sekä lisäksi sihteerin ja rahastonhoitajan, jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta.

 

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai kun puolet hallituksen jäsenistä kirjallisesti sitä heiltä vaatii.

 

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla.

 

Hallituksen tärkeimmät tehtävät ovat:

·         vastata seuran toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta

·         suorittaa henkilövalinnat eri vastuualueille (valmennuspäällikkö, junioripäällikkö, kahviovastaava, varustevastaava yms.)

·         valmistelee vuosikokouksen

·         valitsee itselleen sihteerin

·         valvoo, että seuran sisäisiä pelisääntöjä, ohjeita ja lakeja noudatetaan

 

Hallituksen jäsenten vastuualueet ja tärkeimmät tehtävät:

 

Puheenjohtaja:

·         johtaa seuran kehittämistä ja toimintaa

·         kutsuu hallituksen koolle, valmistelee kokouksen ja johtaa sen puhetta

·         pitää yhteyttä yhteistyöelimiin

·         vastaa seuran tiedottamisesta ja markkinoinnista

·         edustaa seuraa virallisissa tilaisuuksissa

·         vastaa seuran varainkäytöstä

·         vastaa seuran varainhankinnasta

·         ohjaa joukkueiden varainkäyttöä

·         osallistuu yhteiskunnallisiin ohjelmiin

·         operatiivinen johto

 

Varapuheenjohtaja:

·         toimii puheenjohtajan varamiehenä

 

 

 

 

     

    Muut hallituksen jäsenet:

     

    Hallituksen jäsenille määräytyy vastuualueet seuran kulloistenkin kehittämistarpeiden mukaan.

     

    2.3. Valmennuspäällikkö

     

    Valmennuspäällikön tärkeimmät tehtävät ovat:

    ·      joukkueiden valmentajien valinta, ohjaus ja kouluttaminen.

    ·      valmentajien koulutuksen suunnittelu huomioon ottaen seuran budjetin.

    ·      seurata pelaajien kehittymistä ja tehdä ratkaisut mahdollisista pelaajien siirroista ikäluokasta toiseen yhdessä valmentajien ja vanhempien kanssa.

    ·      osallistuu joukkueiden jääharjoituksiin kerran kuukaudessa (C- ja B-juniorit)

    ·      huolehtii pelaajien testauksesta ja tulosten arkistoinnista

    ·      johtaa valmentajakerhoa (kokoontuu vähintään 2 kertaa kaudessa)

    ·      vastaa valmennusmateriaalista

    ·      pitää pelaajien ja valmentajien pelisääntöpalaverit (C- ja B-juniorit)

    ·      vastaa taitoryhmäharjoittelusta (C-juniorit)

    ·      valmennuspäällikkö raportoi toiminnastaan seuran hallitukselle sen kokouksissa. Valmentajat (C- ja B-juniorit) raportoivat tekemisensä valmennuspäällikölle

     

    2.4. Junioripäällikkö

     

    Junioripäällikön tärkeimmät tehtävät ovat:

    ·      joukkueiden valmentajien valinta, ohjaus ja kouluttaminen yhdessä valmennuspäällikön kanssa.

    ·      valmentajien koulutuksen suunnittelu huomioon ottaen seuran budjetin.

    ·      seurata pelaajien kehittymistä ja tehdä ratkaisut mahdollisista pelaajien siirroista ikäluokasta toiseen yhdessä valmentajien ja vanhempien kanssa.

    ·      pitää pelaajien ja valmentajien pelisääntöpalaverit D-junioreissa ja nuoremmissa

    ·      toimii NuoriSuomi vastaavana

    ·      vastaa taitoryhmäharjoittelusta D- ja E-junioreissa yhdessä valmennuspäällikön kanssa

    ·      koordinoi luistelukoulun ohjaajat

    ·      junioripäällikkö raportoi toiminnastaan seuran hallitukselle sen kokouksissa. Valmentajat/ ohjaajat raportoivat tekemisensä junioripäällikölle

     

    2.5. Muut toimihenkilöt

     

    Seuralle valitaan vuosittain seuraavat toimihenkilöt:

    ·         kahviovastaava

    ·         varustevastaava

    ·         talkoovastaava

     

    2.5.1. Kahviovastaavan tehtävät

    ·         Valvoa kahvion toimintaa, tilaa, laitteiden ja tarvikkeiden kuntoa ja siisteyttä

    ·         Huolehtia kahvioon liittyvien asioiden tiedottamisesta ja joukkueen kouluttamisesta

    ·         Huolehtii kahvion juomatäydennyksestä ja muista ostoista

     

    2.5.2. Varustevastaavan tehtävät

    ·         Seuravarusteiden hallinta, kirjanpito, varastointi ja huolto

    ·         Organisoi seuran hallinnoimien varusteiden säilytystilat joukkueiden käyttöön

    ·         Luovuttaa ja vastaanottaa joukkueiden seuran peli- ja harjoituspaidat sekä sukat ja maalivahdin varusteet

    ·         Ilmoittaa mahdollisista tarpeista puheenjohtajalle

    ·         Järjestää joukkueiden huoltajien koulutus ja opastus seuravarusteiden ja teroituskoneen osalta

     

    2.5.3. Talkoovastaavan tehtävät

    ·         Organisoi mahdolliset talkoot joukkueiden kesken

    ·         Pyrkii aktiivisesti etsimään varainhankintakeinoja seuralle

    ·         Järjestää tarvittavan määrän tekijöitä seuran yhteisiin talkoisiin

     

    2.6. Seuran velvoitteet joukkuetta kohtaan

     

    Seura antaa joukkueille toimintaedellytykset, huolehtii joukkueiden puolesta hallinnosta, pitää yhteyttä tärkeimpiin sidosryhmiin sekä organisoi emoseuran varainhankinnan. Lisäksi seura antaa joukkueille seuraavia palveluita.

     

    ·         seura huolehtii, että toiminta noudattelee Nuori Suomi-periaatteita

    ·         seura antaa joukkueille mahdollisuuden osallistua tasonsa mukaisiin  sarjoihin

    ·         Seura osoittaa joukkueille valmentajat ja vastaa heidän koulutuksestaan

    ·         seura hankkii joukkueiden pelipaidat ja pelisukat

     

     

    3. JOUKKUEEN ORGANISAATIO JA TEHTÄVÄT

     

    3.1. Vanhemmat/ vanhempainkokous

     

    Koko seuran toiminnan kannalta vanhempien rooli on ratkaisevan tärkeä, ovathan he toiminnan tärkeimpiä tukijoita. Seuran kehittämisen tulee tapahtua yhteistyössä vanhempien kanssa. Vanhempien tulisi muistaa, että harrastukseen kuuluu onnistumisten lisäksi myös epäonnistumisia. Heidän tulisi opettaa lapselle, että tärkeintä ei ole voittaminen, vaan parhaansa tekeminen. Vanhempien tulisi kannustaa lasta ja antaa tunnustusta hyvistä suorituksista – myös vastustajille. Vanhempien tulisi olla arvostelematta tuomareita. Vanhempien tulisi osallistua joukkuekokouksiin, joukkueen ja seuran talkoisiin, sekä huolehtia pelaamisesta aiheutuneista kustannuksista asianmukaisesti. Vanhempien tulisi ymmärtää ohjaajan/ valmentajan tärkeä merkitys lapsen kasvatuksessa, ja tukea ohjaajia/ valmentajia heidän omalla ajallaan tekemästä arvokkaasta työstä.

     

    Vanhempainkokouksia on pidettävä vähintään kaksi kertaa kaudessa, elo-syyskuussa talousarvio ja pelisääntöpalaveri, ja keväällä toinen. Muutoin pidetään tarpeen mukaan. Vanhempainkokouksen tehtäviä ovat talousarvion hyväksyminen, esittää johtoryhmän kokoonpano seuran hallitukselle, sekä pelisääntöpalaverin pitäminen. RuoSkAn joukkueet noudattavat toiminnassaan Nuori Suomi–periaatteita, sekä niitä täsmentäviä joukkuesopimuksen periaatteita. Joukkueen vanhempainkokous valitsee joukkueelle johtoryhmän, jonka seura hyväksyy. Johtoryhmään kuuluu valmennuspäällikön nimeämien valmentajien lisäksi joukkueenjohtaja sekä 1-2 huoltajaa.

     

    Joukkueet laativat vuosittaisen toimintasuunnitelman ja oman budjettinsa, jonka lähettävät tiedoksi seuran hallitukselle elokuun loppuun mennessä. Joukkueen toimintakertomus lähetetään seuran hallitukselle toukokuun loppuun mennessä.

     

    3.2. Joukkueen toimihenkilöt

     

    Joukkueiden toimihenkilöt valitsee vanhempainkokous, paitsi ohjaajat ja valmentajat, joiden valinnasta vastaa F-D junioreissa junioripäällikkö ja C-A junioreissa, sekä edustuksessa valinnasta vastaa valmennuspäällikkö. Joukkueiden toimihenkilöt ovat velvollisia hoitamaan heille tarkoitetut tehtävät seuran ohjeiden ja sopimusten mukaan. Toimihenkilöt noudattavat kaikessa toiminnassaan lakeja ja asetuksia, seuran ohjeita ja SJL:n sääntöjä sekä joukkueen pelisääntöjä. Toimihenkilöt ovat velvollisia osallistumaan seuran järjestämiin, heille tarkoitettuihin tilaisuuksiin.

     

    Johtoryhmän jäsenet eivät saa esiintyä joukkueen tilaisuuksissa alkoholin vaikutuksen alaisina. Samoin näkyvää tupakkatuotteiden käyttöä on vältettävä.

     

    3.2.1. Vastuuvalmentaja/ -ohjaaja

     

    Vastuuvalmentaja/ -ohjaaja on joukkueen urheilullisen toiminnan johtaja. Hänen tehtäviin kuuluu mm. seuraavaa.

    -          Vastaa joukkueen kokonaistoiminnasta yhdessä joukkueenjohtajan kanssa

    -          Vastaa kauden urheilullisen toimintasuunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta

    -          Yksittäisten harjoitteiden minuuttikohtainen suunnittelu

    -          Vastaa joukkueen peluuttamisesta, pelin opettamisesta ja pelitilanneroolien kehittämisestä

    -          Pyrkii jakamaan peliajan tasan joukkueessa harjoitelleiden pelaajien kesken 

    -          Johtaa otteluita sekä harjoituksia

    -          Ohjaa muita joukkueen valmentajia

    -          Joukkueen kurinpitovelvollisuus yhdessä johtoryhmän kanssa

    -          Läsnäolovelvollisuus aina joukkueen tapahtumissa

    -          Vastaa pelaajien ja valmentajien pelisääntöpalaverien pitämisestä

    -          Kehittää itseään nuorten ohjaajana/ valmentajana ja kasvattajana

    -          Osallistumis- ja alustusvelvollisuus vanhempainkokouksissa

    -          Vastaa toimintakertomuksen laadinnasta vuosittain

    Lisäksi valmentajan/ ohjaajan tulee kaikessa toiminnassaan olla esimerkillinen joukkueen muille jäsenille sekä toimia seuran kokonaiskuvaa kohottavasti.

     

    3.2.2. Valmentajat ja ohjaajat

     

    -          Toimivat vastuuvalmentajan apuna

    -          Hoitavat oman vastuualueensa suunnittelusta ja harjoittelun/ ohjauksen vetämisestä  

     

    3.2.3. Joukkueenjohtaja

     

    Vastuullinen joukkueenjohtaja on joukkueen kokonaistoiminnan johtaja. Hänen tehtäviään ovat mm.

     

    -          Laatii joukkueen toimintasuunnitelman yhdessä ohjaajan/ valmentajan kanssa

    -          Laatii joukkueen budjetin seuran hallituksen määräämänä ajankohtana. Tilikausi on 01.05 – 30.04.

    -          Vastaa taloudesta (=hyväksyy allekirjoituksellaan kaikki joukkueen laskut) ja toimittaa kuitit rahastonhoitajalle kuukausittain seuraavan kuun 10. päivään mennessä

    -          On käyttöoikeus joukkueen tiliin

    -          Toimii yhdyshenkilönä joukkueen ja seuran välillä sekä pelaajien, toimihenkilöiden ja vanhempien välillä

    -          Huolehtii omalta osaltaan valmentajien työrauhasta

    -          Vastaa pelaajien ja toimihenkilöiden vakuutuksista

    -          Vastaa joukkueen omatoimisten ja seuran yhteisten varainhankintaprojektien organisoinnista

    -          Hoitaa joukkueen tiedottamisen

    -          Hoitaa joukkueen ottelujärjestelyt (ilmoitukset, tuomarit, vastustajalle tiedottaminen, toimitsijat, kuuluttajat, musiikki, pöytäkirjat)

    -          Järjestää matkojen kuljetukset, ateriat, välipalat ja mahdollisen majoituksen yhteistyössä ohjaajien/ valmentajien kanssa

    -          Osallistuu seuran hallituksen kokouksiin

     

    3.2.4. Huoltajat

     

    -          Vastaa joukkueen varusteiden ja varustelaukkujen kunnosta ja täydennyksistä

    -          Huolehtii joukkueen ensiaputarvikkeiden valmiudesta ja saatavilla olosta

    -          Huolehtii luistinten teroittamisesta ja joukkueen varusteiden sopivuudesta ja pelipaidoista

    -          Vastaa joukkueen juomahuollosta harjoituksissa ja otteluissa

    -          Vaatii pelaajilta hygieniaa ja valvoo sitä

    -          On aina läsnä harjoituksissa ja otteluissa

     

    3.3. Joukkueen tärkeimmät velvollisuudet seuraa kohtaan ovat

     

    -          Noudattaa yhteisesti sovittuja pelisääntöjä

    -          Osallistuu yhteisiin varainhankintaprojekteihin

    -          Esiintyy seuran hyväksymissä peliasuissa ja seura-asuissa

    -          Suorittaa seuralle vuosikokouksen määrittämät maksut

     

    4. RUOVEDEN SEURAKUNNAN ATLEETIT RY:N TALOUSTOIMINTA

     

    4.1. Emoseuran taloustoiminta

     

    Ruoveden Seurakunnan Atleetit ry:n taloushallinto jakautuu kahteen osaan, emoseuraan ja joukkueisiin. Emoseura on keskusyksikkö, joka tuottaa kaikki järkeväksi ja tarpeelliseksi katsotut yhteiset palvelut. Tällaisia ovat mm. valmennuspäällikön ja muun valmennusjohdon palvelut, valmentajien koulutus ja materiaalit, liiton koulutus, jäävuorojen jako ja peliaikojen järjestely ja kirjanpitopalvelut.

     

    Näistä aiheutuneet kulut katetaan julkaisuilla ja niiden sponsorituloilla, yhteisillä talkoilla, kahviotuloilla, seuralle suunnatuilla avustuksilla sekä seuramaksuilla, jotka pyritään pitämään mahdollisimman pieninä. Seuramaksu koskee jokaista pelaajaa, joka seurassa pelaa. Seuramaksun suuruuden määrittelee ja hyväksyy seuran hallitus. Joukkueiden vanhemmat hoitavat kahviotoiminnan talkootyönä sovittujen vuorojen mukaan. Seuralla on hallituksen valitsema kahviovastaava, joka huolehtii käytännön toimista.

     

    Seuran jäsenmaksun suuruudesta päättää seuran hallitus. Pelaajien osalta jäsenmaksu sisältyy seuramaksuun, samoin luistelukoulumaksuun. Seurassa voi olla henkilökohtaisen jäsenyyden ohella myös kannatusjäsenenä. Kannatusjäsen voi olla yksityishenkilö tai yhteisö. Kannattavalla yhteisöjäsenellä on puhe- mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa.

     

    4.2. Joukkueen taloustoiminta

     

    Joukkue tekee kullekin toimintakaudelle budjetin pääsääntöisesti elokuun loppuun mennessä. Joukkueiden on vuosittain suoriuduttava kaikista sitoumuksistaan. Toimintavuoden menot voivat olla tuloja suuremmat vain, jos joukkueella on aikaisemmilta vuosilta säästöjä, joilla vaje katetaan. Yksittäisen joukkueen budjetin hyväksyy seuran hallitus. Kunkin joukkueen yksittäiset talousarviot liitetään seuran kokonaistalousarvioon.

     

    Joukkueen varojen käyttöä valvoo joukkueenjohtaja, jolla myös käyttöoikeus joukkueen tiliin. Kokonaisvastuu toiminnasta on kaikkien mukana olleiden pelaajien vanhemmilla. Taloudellinen vastuu seuran suuntaan on joukkueenjohtajalla. Joukkueet voivat hankkia vastuuhenkilön eli rahastonhoitajan (jollei se ole joukkueenjohtaja), joka vastaa em. hankinnoista. Kaikki joukkueen rahat ja omaisuus, jotka on maksettu seuran tilille, kerätty tai muuten hankittu, on seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä.

     

    Joukkuekohtaisen toimintavuoden mahdollisen maksun päättää joukkueen vanhempainkokous. Tavoitteena on, että maksu on mahdollisimman pieni ja että mahdollisimman suuri osa joukkueen tarvitsemasta rahasta kerätään talkoita tekemällä, ilmoituksia keräämällä, arpajaisia järjestämällä jne.

     

    Epäselvissä tai tulkinnanvaraisissa tapauksissa joukkueenjohtaja, muu toimihenkilö tai yksittäisen pelaajan vanhemmat kysyvät ensin neuvoa talouteen liittyvissä asioissa seuran puheenjohtajalta tai hallituksen jäseniltä. Talouteen liittyvissä asioissa ongelmanratkaisuryhmänä toimii ko. joukkueen joukkueenjohtaja, seuran puheenjohtaja, seuran varapuheenjohtaja sekä seuran rahastonhoitaja. Seuran hallituksella on lopullinen päätösvalta epäselvissä talousasioissa.

     

    5. VANHEMPIEN TUKI LASTEN HARRASTUKSESSA

     

    5.1. Äidin ja isän rooli

     

    ·         Muistan, että lapseni pelaa jääkiekkoa, koska HÄN haluaa sitä ja se on HÄNESTÄ kivaa.

    ·         Ymmärrän, että ottelut kilpailullisesta luonteestaan huolimatta ovat tärkeä osa oppimisessa. Jokaisen onnistuneen suorituksen takana on monta epäonnistunutta yritystä.

    ·         Opetan lastani pelaamaan sääntöjen mukaan ja ratkaisemaan riidat puhumalla.

    ·         Opetan lapselleni, että tärkeintä ei ole voittaminen vaan parhaansa tekeminen.

    ·         Kohtelen lastani voittajana jokaisen ottelun jälkeen kannustamalla ja kehumalla hyvistä suorituksista.

    ·         En nöyryytä lastani, enkä huuda hänelle kun hän tekee virheitä tai pelaa huonosti.

    ·         Annan tunnustusta otteluissa tehdyille hyville suorituksille, sekä oman joukkueen, että vastustajan.

    ·         En arvostele tuomareita tai epäile heidän rehellisyyttään.

    ·         En huuda kentälle taktisia ohjeita peleissä enkä harjoituksissa, vaan jätän sen valmentajien tehtäväksi.

    ·         Ymmärrän ohjaajan/ valmentajan tärkeän merkityksen lapseni kasvatuksessa. Pyrin tukemaan ohjaajaa/ valmentajaa hänen omalla ajallaan tekemässä arvokkaassa työssään.

     

    5.2. Katsoja

     

    ·         Ymmärrän, että pelaajat pelaavat jääkiekkoa, koska se on heistä kivaa. He eivät pelaa ainoastaan viihdyttääkseen minua.

    ·         Olen odotuksissani realisti. Muistan, että pelaajat eivät ole ammattilaisia, eikä heitä voi näin ollen myöskään arvioida samoja kriteereitä käyttäen.

    ·         Kunnioitan tuomareiden päätöksiä ja kannustan pelaajia tekemään samoin.

    ·         Osoitan kunnioitusta myös vastustajaa kohtaan.

    ·         En naura halveksuen pelaajille tehtyjen virheiden vuoksi, vaan kannustan positiivisesti ja rakentavasti.

    ·         En käytä harrastuksen parissa huonoa kieltä.

     

     

    TIESITKÖ, ETTÄ LAPSI

     

    jota arvostellaan ankarasti, oppii tuomitsemaan

     

    joka kokee vihamielisyyttä, oppii tappelemaan

     

    jolle nauretaan, tulee araksi

     

    joka joutuu häpeämään, tuntee itsensä syylliseksi

     

    jota kohdellaan suvaitsevaisesti, oppii olemaan kärsivällinen

     

    jota kannustetaan, oppii luottamaan itseensä

     

    jota kiitetään, oppii antamaan armoa

     

    joka tuntee turvallisuutta, oppii luottamaan kanssaihmisiinsä

     

    joka hyväksytään ja jota kohdellaan ystävyydellä, oppii tuntemaan rakkautta maailmassa

     

    6. URHEILUTOIMINTA

     

    6.1. Tavoitteet

     

    6.1.1. Kilpailulliset tavoitteet

     

    Alle 13-vuotiaille ja sitä nuoremmille ei aseteta seuran puolesta mitään pelillisiä tavoitteita. Joukkueet eivät myöskään saa määritellä itselleen kilpailullisia tavoitteita.

     

    14-vuotiaat ja vanhemmat juniorijoukkueet määrittävät itse kilpailulliset ja pelilliset tavoitteensa valmentajien ja pelaajien välisissä pelisääntöpalavereissa.

     

    6.1.2. Kasvatukselliset tavoitteet

     

    Lapsen ja nuoren henkinen kasvu

     

    ·         Itsensä arvostaminen – terve itsetunto

    ·         Onnistumisen elämykset

    ·         Kaikkien pelaajien hyväksyminen

    ·         Oikeudenmukaisuus

    ·         Kysy, kuuntele ja keskustele

    ·         Tasapainoinen nuori (jääkiekko ja koulu, sekä vapaa-aika)

     

    Sosiaalisuuteen kasvaminen

     

    ·         Joukkueen sääntöjen ja normien noudattaminen

    ·         Toisten kuunteleminen ja ymmärtäminen

    ·         Muiden kannustaminen ja muiden suoritusten arvostaminen

    ·         Kohteliaisuus ja huomaavaisuus

    ·         Vastustajan, erotuomareiden ja toimitsijoiden tervehenkinen kunnioittaminen

    ·         ennakkoluulottomuus ja erilaisuuden kohtaaminen

     

    Urheilulliset elämäntavat

     

    ·         Terveyden vaaliminen

    ·         Terveelliset ravintotottumukset sekä riittävä lepo

    ·         Hygienia

    ·         Päihdekasvatus

     

    6.1.3. Opetukselliset ja harjoitukselliset tavoitteet

     

    ·         Taitopohjan kehittäminen (ketteryys, notkeus, tasapaino, reaktionopeus, liikkuvuus, koordinaatio)

    ·         Jääharjoittelussa pääpaino lajiteknisissä taidoissa ja pelikäsityksen kehittämisessä pelitilanneroolien kautta

     

    6.2. Joukkueiden muodostaminen ja peluuttaminen

     

    Jokaiseen ikäluokkaan perustetaan riittävä määrä joukkueita. Joukkueiden muodostaminen tehdään pääsääntöisesti edellisen kauden huhtikuussa. Joukkueiden muodostamisesta päättää seuran hallitus valmennuspäällikön esityksestä.

     

    Aloittavan joukkueen kokoamisesta ja eri joukkueisiin sijoittamisesta vastaavat seuran ko. joukkueille valitsemat ohjaajat yhteistyössä lasten vanhempien kanssa. Seuran puolesta asiaan ottaa kantaa valmennuspäällikkö.

     

    Alle 13-vuotiaat pelaajat saavat yhtä monta peliä kauden aikana, peliaika jakautuu tasapuolisesti jokaista ottelua kohden pöytäkirjassa olevien pelaajien kesken jääkiekkoliiton sääntöjen puitteissa.

     

    6.3. Ohjaustoiminta

     

    Valmennuspäällikkö hyväksyy joukkueille ohjaajat ja valmentajat. Seuran hallitus vahvistaa lopullisesti valmennuspäällikön esittämät henkilöt. Joukkueet vastaavat joukkueeseensa sijoitettujen ohjaajien kustannuksista. Seura vastaa ohjaajien ja valmentajien kouluttamisesta. Ohjaajien ja valmentajien tehtävänä on auttaa parhaansa mukaan KAIKKIA joukkueisiin pelikauden mittaan mukaan otettuja pelaajia kehittymään kauden aikana.

     

    6.4. Jääharjoittelu

     

    Seura osoittaa joukkueille jääharjoitusvuorot. Jäänjaosta vastaa yhdessä valmennuspäällikkö ja puheenjohtaja. Saman ikäryhmän joukkueilla harjoitukset ovat pääsääntöisesti yhteisharjoituksia, jolloin joukkueella on käytössä puolikas tai kolmasosa kaukalosta.

     

    6.5. Pelaaminen

     

    RuoSkA osallistuu joukkueillaan Suomen Jääkiekkoliiton Hämeen alueen näille ikäluokille osoittamiin sarjoihin ja noudattaa alueen sekä liiton sääntöjä ja määräyksiä. Joukkueiden ohjaajat ratkaisevat yhdessä valmennuspäällikön kanssa, mihin sarjaan joukkue ilmoitetaan. Seuran hallitus vahvistaa sarjatasomäärityksen ja sarjoihin ilmoittautuminen suoritetaan keskitetysti seuran toimesta.

     

    Joukkueet voivat myös pelata pelikauden aikana itse järjestämiään harjoitus- ja turnausotteluita alueen sääntöjen mukaisesti. Kotiturnauksista anomus Jääkiekkoliiton Hämeen alueelle seuran yhdyshenkilön kautta eli puheenjohtajan.

     

    6.6. Poissaolosta ilmoittaminen

     

    Pelaajan tai jonkun muun hänen puolestaan tulee ilmoittaa poissaolostaan joukkueen tapahtumasta niin pian kuin se on tiedossa, mutta viimeistään kaksi tuntia ennen yhteisen tapahtuman alkamisajankohtaa. Ilmoitus tulee tehdä ensisijaisesti joukkueen vastuuvalmentajalle ja vasta toissijaisesti joukkueen muille toimihenkilöille.

     

    6.7. Pelaajan siirtyminen RuoSkAn joukkueesta toiseen

     

    Pelaajan siirtyminen joukkueesta toiseen tapahtuu yhteistyössä pelaajan, hänen vanhempiensa, joukkueiden ohjaajien ja valmennuspäällikön kanssa. Tavoite on, että siirtyvälle pelaajalle taataan mahdollisuus riittävään peliaikaan joukkueessa, johon hän siirtyy.

     

    Pelaaminen ylemmän ikäluokan yksittäisissä peleissä esim. loukkaantumisten takia on mahdollista ja se arvioidaan tapauskohtaisesti lähtökohtana pelaajan taitotaso. Arviot tekevät valmennuspäällikkö pelaajaa ja vanhempia kuullen.

     

    Juniorin pelaaminen vuotta nuoremmissa sovitaan pelaajan, vanhempien, ohjaajien, joukkueenjohtajien ja valmennuspäällikön kesken. Lopullisen päätöksen tekee valmennuspäällikkö.

     

    Pelaajan värvääminen toisesta seuran joukkueesta on ehdottomasti kiellettyä!

     

    6.8. Pelaajan rankaiseminen ja erottaminen joukkueesta

     

    Pelaajaa voidaan rangaista kauden aikana, mikäli hän ei noudata joukkueen itsensä laatimia yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymis- ja muita sääntöjä, tai mikäli hän rikkoo Suomen Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjä. Rankaisemisen voivat suorittaa omat ohjaajat sekä valmennuspäällikkö.

     

    Joukkueeseen mukaan otettua pelaajaa ei saa erottaa joukkueesta muusta kuin erittäin painavista, hyvien tapojen vastaisesta käytökseen liittyvistä syistä. Pelaajan erottamisesta päättää aina seuran hallitus.

     

    6.9. Ongelmien ratkaiseminen

     

    Mahdolliset kiistat pyritään ratkaisemaan aina ensin joukkueen sisällä, tarvittaessa yhteistyössä valmennuspäällikön kanssa. Erimielisyydet ja epäselvyydet ratkaisee ongelmanratkaisuelin, johon kuuluvat kyseisen joukkueen ohjaajat ja joukkueenjohtaja sekä seuran valmennuspäällikkö ja puheenjohtaja. Tämän työryhmän päätöksestä voi valittaa seuran hallitukseen, jonka asiasta tekemä päätös on lopullinen.

     

    7. PELISÄÄNNÖT

     

    7.1. Vanhempien pelisäännöt

     

    Alle 13-vuotiaiden joukkueiden vanhemmat pitävät pelisääntöpalaverin ennen sarjan alkua. Palaverissa laaditaan kirjalliset säännöt ja kaikki joukkueen vanhemmat allekirjoittavat ne.

     

    7.2. Pelaajien pelisäännöt

     

    Kaikkien juniorijoukkueiden pelaajat pitävät oman pelisääntöpalaverin ennen sarjan alkua. Palaverissa laaditaan kirjalliset säännöt ja kaikki pelaajat allekirjoittavat ne.